Hiljaisuus raportoinnissa ei toki ole tarkoittanut, että työmaalla ei olisi tapahtunut. Tosielämä on taas vain näyttänyt niitä ei niin aurinkoisia puoliaan eli nuorimmainen on sairastanut. Poika on onneksi jo terve ja pienestä paniikista huolimatta poitsun kuumeinen tauti (jonka terkkarina tietysti diagnosoin influenssaksi ;) ei ole tarttunut muuhun perheeseen. Kauhukuvissani vilahteli kuvat edellisistä talvilomista, lapset ovat joka vuosi onnistuneet sairastamaan talvilomalla. Joko flunssaa, influenssaa tai vatsatautia. Yök!
 |
| Tyttären huone |
Tulevaa kotia on nyt helpompi kutsua joko raksaksi tai työmaaksi. Valmista tulee pikkuhiljaa. Väliseinä kahden olohuoneen välille on valmistunut ja purettu aukko on tuettu ja valmis. Uudet viemäriputket ovat paikoillaan ja vesiputkiakin suurin osa. Ja sähköjohtoja risteilee lupaavasti ympäri taloa. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...
 |
| Karu todellisuus, vanhat viemäriputket |
 |
| Tämä hetki, uudet putket |
Maltti olisi valttia mutta levoton sielu sisustaa jo uutta kotia mielin määrin. Käytännöllisyys on niin yliarvostettua. Puoliso ei ole aina niin innoissaan kirppariharrastuksesta, sieltä kulkeutuu kotiin paljon ihanaa tavaraa uuteen kotiin. Onneksi luovuutta voi purkaa käsitöihin, kiitos äiti isosta kasasta lankoja. Niistä muotoutuu hurjalla tahdilla kaikkia kivoja turhakkeita (kuten pitsisiä tiskirättejä!).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti