Meillä asuu terrieri

Kerttu on kotiutunut. Ai mistä sen huomaa? No siitä, että kaikkien perheenjäsenten nilkat ovat jatkuvien yllätyshyökkäysten kohteena ja riehumishepulit vedetään useaan kertaan päivässä.

Terrierivauvan hampaat on naskalinterävät. Niillä on kiva rei'ittää kaikkea purukelpoista, myös perheenjäseniä. Ja koko pieni koirankeho tärisee Kertun äristessä ja muristessa leluille (sekä Milla-kissalle).

Terrierivauva myös rakastaa koko sydämellä, nukkumahetkiä varten painaudutaan aivan ihoon kiinni aina kun mahdollista. Pusuja jaetaan (myös hampaiden kanssa...) ja perheenjäseniä nuollaan antaumuksella.



Terrierivauva tietää, kenen kanssa kannattaa eniten taistella huomiosta, ihmiskuopus on ottanut kovin raskaasti nelijalkaisen pikkusiskon kotiintulon. Mustasukkaisuus on käsinkosketeltavaa puolin ja toisin.

Kerttu ei vielä arvosta ulkoilua. Harjoitellaan sitä pikkuhiljaa... Samoin kuin vaatteiden pukemista ja niiden kanssa liikkumista.

Kerttu ei myöskään ole sisäsiisti, kovasti kehutaan Kerttua kun pissat tai kakat osuu sanomalehdille, tämä vaan on niin harvoin että tuskin koiraparka huomaa siinä mitään kaavaa ;)

Kaikesta huolimatta, nautin tästä kaikesta niin paljon, minä, joka luulin etten koskaan voi koiraa kotonani pitää! Toistaiseksi ei vielä ole tullut mitään allergiaoireita!